Mopsuksen oraakkelin kaupunki: antiikin Mopsuestia Džeihan-joen rannalla
Mopsuestia (kreik. Mopsuestia, turk. Misis) on yksi Kilikian vanhimmista ja samalla aliarvostetuimmista arkeologisista kohteista. Tämä monikerroksinen kaupunki Džeihan-joen (antiikin Piram) rannalla sijaitsi strategisesti tärkeällä tienristeyksellä Anatolian, Syyrian ja Mesopotamian välillä. Yli kahden vuosituhannen ajan täällä seurasivat toisiaan kreikkalaiset, roomalaiset, armenialaiset, bysanttilaiset, arabit ja seldžukit, ja jokainen aikakausi jätti jälkensä kaupungin kiviseen historiaan. Nykyään antiikin loistosta on jäljellä vaikuttavat rauniot: roomalainen kivisilta Jaihanin yli, kaupunginmuurien jäännökset, basilika, jossa on ainutlaatuinen Nooan arkin mosaiikki, sekä pieni mosaiikkimuseo aivan alueella. Mopsuestia ei kuulu turkkilaisen arkeologian "tähtien" joukkoon, kuten Efesos tai Hierapolis, ja siinä on sen erityinen viehätys – täällä ei ole juuri lainkaan turistiryhmiä, ja voi yksin vaeltaa ruohomäillä kuvitellen elämää Kilikian rajaseudulla.
Historia ja alkuperä
Kreikkalaisen mytologian mukaan kaupungin perusti legendaarinen oraakkeli Mopsos – Manton ja sankari Rakian (toisen version mukaan itse Apollonin) poika. Mopsosta pidettiin yhtenä antiikin maailman suurimmista selvänäkijöistä, ja perimätiedon mukaan hänen elämänsä ajoittuu Troijan sodan jälkeiseen aikaan, eli 12. vuosisadalle eKr. Arkeologiset löydökset vahvistavat, että tällä paikalla oli asutusta jo 2. vuosituhannella eKr., jolloin suurimman osan Vähä-Aasiasta hallinneet heettiläiset hallitsivat myös tätä aluetta.
Hellenistisellä kaudella kaupunki kuului Seleukidien imperiumiin. Erityinen kukoistus koitti roomalaisten aikana, jotka rakensivat Mopsuestian uudelleen klassisen roomalaisen kaupunkisuunnittelun hengessä: foorumilla, termeillä, teatterilla ja kivisillalla Jeyhan-joen yli. Silta on säilynyt nykypäivään asti – se on yksi Turkin alueen pisimmistä ja parhaiten säilyneistä roomalaisista silloista, jota uusittiin Bysantin ja Ottomaanien aikakausina, mutta jonka antiikin aikaiset tukipilarit ovat säilyneet.
Myöhäisroomalaisella ja bysanttilaisella kaudella Mopsuestia nousi tärkeäksi kristilliseksi keskukseksi. Täällä asui ja saarnasi Theodoros Mopsuestialainen – yksi 400–500-lukujen Antiokian koulukunnan suurimmista teologeista, Nestoriuksen opettaja. Kaupunki oli piispan residenssi, ja siellä oli lukuisia kirkkoja ja basilikoita. Juuri tähän aikakauteen kuuluu kuuluisa Nooan arkin mosaiikki – yksi varhaiskristillisen mosaiikkitaiteen parhaista esimerkeistä Vähä-Aasiassa.
7. vuosisadalla Mopsuestia joutui arabien hallintaan ja nimettiin uudelleen Al-Massissaksi. Kaupunki muuttui kalifaatin merkittäväksi rajalinnoitukseksi Bysantin rajalla ja vaihtoi omistajaa useaan otteeseen. 1100-luvulla kaupunkia hallitsivat ristiretkeläiset ja Kilikian armenialaiset hallitsijat. Ottomaanien valloituksen jälkeen kaupungin merkitys hiipui, ja se muuttui vähitellen pieneksi Misisin kyläksi. Systemaattiset arkeologiset kaivaukset alkoivat 1900-luvulla ja jatkuvat edelleen.
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
Mopsuestian arkeologinen alue sijaitsee Džeihan-joen molemmilla rannoilla, ja sen tutustumiseen kannattaa varata vähintään 1,5–2 tuntia. Tärkeimmät nähtävyydet ovat hajallaan alueella, ja on parasta liikkua jalan merkittyjä polkuja pitkin.
Roomalainen silta Džeihan-joen yli
Mopsuestian tärkein nähtävyys on massiivinen kivisilta Džeihan-joen yli. Sen pituus on yli 300 metriä, se nojaa yhdeksään kaareen, ja bysanttilaisena aikana sen päällä seisoi linnoitustorneja. Silta on rakennettu suurista hiekkakivi- ja basalttilohkoista; sen rakenteessa näkyy antiikkia – verhouksessa käytettyjä lohkoja, joissa on roomalaisia kirjoituksia ja pylväiden palasia, joita on käytetty valmiina rakennusmateriaalina. Sillalta avautuu upea näkymä kaupungin raunioille ja joelle, joka tekee tässä kohdassa maalauksellisen mutkan.
Basilika ja Nooan arkin mosaiikki
Muutaman sadan metrin päässä sillasta on säilynyt varhaiskristillisen basilikan rauniot. Sen tärkein aarre on 500–600-luvulta peräisin oleva suuri mosaiikki, joka kuvaa Nooan arkkia ja eläimiä sekä kasvi-aiheisia koristekompositioita. Mosaiikki on säilynyt hyvin vuosisatojen ajan sen päällä olleen maakerroksen ansiosta, joka suojasi sitä ilkivallalta. Nykyään se on esillä erityisesti tätä tarkoitusta varten rakennetussa paviljonkimuseossa (Misis Mozaik Müzesi).
Kaupunginmuurit ja linnoitus
Kaupungin yläpuolella kukkulalla kohoavat keskiaikaisen linnoituksen jäännökset torneineen ja muurien osineen. Osa muurista on peräisin bysanttilaiselta ja armenialaiselta ajalta, osa arabien uudistuksista. Kukkulan huipulta avautuu panoraamanäkymä Džeihanin laaksoon ja hedelmälliselle Çukurovan tasangolle.
Teatteri ja foorumi
Arkeologit ovat onnistuneet löytämään roomalaisen teatterin ääriviivat ja foorumin aukion osia, mutta merkittävä osa näistä rakennelmista odottaa vielä kaivauksia. Näkyvissä ovat cavean tukimuurit sekä pylväiden ja kapiteelien jäänteet, jotka ovat hajallaan kentällä.
Misisin museo
Pieni moderni museo säilyttää kaivauksista löydettyjä esineitä: mosaiikkipaloja, kirjoituksia, keramiikkaa, kolikoita ja veistoksia. Erityisen mielenkiintoinen on numismaattinen kokoelma: Mopsuestia lyöti omia kolikoita hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.
Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja
- Kaupungin nimi liittyy legendaariseen oraattoriin Mopsukseen, jota antiikin aikana pidettiin tarkempana ennustajana kuin itse Kalchantta – Troijan piirityksessä kreikkalaisten armeijan profeettaa.
- Teodoros Mopsuestialainen, joka asui täällä 400–500-luvuilla, pidetään yhtenä Antiochian eksegeettisen koulukunnan perustajista, joka vaikutti itäisen kristinuskon kehitykseen.
- Roomalainen silta Džeihani-joen yli oli käytössä alkuperäisessä tarkoituksessaan 1900-luvulle saakka – lähes 1800 vuotta keskeytyksettä.
- Arabien vallan aikana kaupunki oli osa niin kutsuttua as-Suguria – Abbasidien kalifaatin rajalinnoituksia, jotka suojelivat Syyriaa Bysantin hyökkäyksiltä.
- Misiksen Nooan arkin mosaiikki on yksi varhaisimmista ja yksityiskohtaisimmista kristillisistä mosaiikeista, joiden aiheena on Raamatun tarina, Vähä-Aasiassa.
- Kaupungin alueelta on löydetty Aleksanteri Suuren aikana lyötyjä kolikoita, mikä todistaa vilkkaasta kaupankäynnistä hellenistisellä kaudella.
- 1990–2000-luvulla Mopsuestian ympäristöstä löydettiin maanalaisia bysanttilaisia hautakammioita, joissa oli freskojen jäännöksiä, joita arkeologit eivät ole vielä tutkineet loppuun asti.
Miten sinne pääsee
Mopsuestia (Misis) sijaitsee noin 25 km Adanasta itään, Osmanien suuntaan. Autolla matka Adanan keskustasta kestää noin 30 minuuttia D-400-tietä pitkin, joka vie kohti Syyrian rajaa; oikea käännös on merkitty viitoilla, jotka osoittavat Yakapınariin (kylän nykyinen nimi) ja Misisin. Jos sinulla ei ole autoa, kätevintä on vuokrata taksi puoleksi päiväksi tai liittyä retkelle: julkinen liikenne on täällä harvinaista eikä aina matkailijalle sopivaa. Adanan linja-autoasemalta (Adana Otogarı) lähtee esikaupunkibusseja Ceyhanin ja Osmanien suuntaan. Voit pyytää kuljettajaa jättämään sinut Misisin risteyksessä, josta on kävelymatka (noin 1–1,5 km). Osmanista Misisin matka kestää noin 35–40 minuuttia. Adanan lentokenttä (ADA) sijaitsee 35 km:n päässä arkeologiselta alueelta, Gaziantepin lentokenttä 200 km:n päässä. Vierailun voi kätevästi yhdistää matkaan muihin Kilikian nähtävyyksiin – Yılan-kalesin linnoitukseen, Anavarzan linnaan ja Mersinissä sijaitsevalle rannikolle.
Vinkkejä matkailijalle
Mopsuestia on tyypillinen ”avoin” arkeologinen puisto, jossa ei ole lippukassoja raunioilla: alueelle on vapaa pääsy, ja maksetaan vain mosaiikkimuseon vierailusta (symbolinen summa). Museon aukioloajat voivat vaihdella sesongin mukaan, joten tarkista ne ennen matkaa; yleensä museo on avoinna klo 8.:30–17.:00 lounastauolla, maanantaista perjantaihin. Paras aika vierailulle on kevät (maalis–toukokuu) ja syksy (syys–marraskuu): tällöin ei ole kuumaa, ja Chukurovan arojen peittää ruoho ja luonnonkukat. Kesällä lämpötila nousee 38–40 asteeseen, ja ilman päähinettä ja vettä on vaikea oleskella raunioilla. Talvella on mahdollista, että sataa ja maasto on mutainen – kiviset polut muuttuvat liukkaiksi. Kengät – ehdottomasti suljetut, tukevalla pohjalla: maastossa on paljon kiviä, marmorinpalasia ja epätasaisuuksia. Älä unohda vettä, aurinkovoidetta ja, ihannetapauksessa, kiikareita – jotkut arkkitehtoniset yksityiskohdat näkyvät hyvin kaukaa. On hyödyllistä ladata kartat etukäteen offline-tilassa: paikan päällä on opasteita, mutta niitä on vähän. Kontekstin ymmärtämiseksi kannattaa käydä Adanan arkeologisessa museossa, jossa on laaja kokoelma Mopsuestian esineitä ja jossa voi nähdä alkuperäisiä mosaiikkeja ja kirjoituksia. Paikalla ei yleensä ole oppaita, mutta joskus voi sopia museon vahtimestarin kanssa erillistä maksua vastaan. Ja vielä yksi asia: muista, että alue on käytännössä toimiva kylä – kohtele asukkaita kunnioittavasti, älä mene yksityistonttien aitojen sisäpuolelle äläkä ota kuvia ihmisistä ilman lupaa.